Ajatuksiani hyvinvoinnista, tasa-arvosta, kulttuurista

Osa teksteistä julkaistaan vain täällä, osa on toimitettu myös paikallislehtiin.

Kunnassa mielenterveys tulee ymmärtää sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden edellytyksenä

Mielen hyvinvoinnista tai mielenterveydestä puhuttaessa, on hyvä tietää, että kyseessä ei ole pysyvä tila, vaan elämän eri vaiheissa vaihteleva voimavara, jota voidaan vahvistaa päivittäisissä ihmissuhteissa ja ympäristöissä, joissa elämme.

Mielenterveyden turvin lapset kasvavat ja kehittyvät, aikuiset jaksavat osallistua ja kantaa vastuuta itsestään ja toisista, ikääntyneet voivat elää hyvää elämää toimintakykyisinä. Hyvä mielenterveys rakentuu varhaislapsuudesta lähtien ja kasvuolosuhteet vaikuttavat merkittävästi mielenterveyteen. Siksi lasten ja nuorten hyvästä arjesta on huolehdittava aivan erityisesti. Varhaiskasvatuksen ja koulun on tuettava hyvää ja turvallista kasvua ja harrastamisen mahdollisuudet tulee taata kaikille. Aikuiset tarvitsevat tietoa ja ymmärrystä mielenterveydestä voimavarana, mielenterveyden suoja- ja riskitekijöistä sekä keinoista, joilla mielenterveyttä voi vahvistaa. Näitä taitoja voi, ja tulee opettaa kaikille kuntalaisille.

Mielen hyvinvointia vahvistavassa kunnassa varmistetaan, että apua ja hoitoa on saatavilla sote-palveluissa silloin, kun kuntalainen niitä tarvitsee. Haavoittuvassa asemassa oleville annetaan kohdennettua tukea ja varmistetaan yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistumiseen ja päätöksentekoon. Kunnassa rakennetaan kumppanuutta kulttuuri- ja liikuntatoimijoiden, järjestöjen ja vapaaehtoistoimijoiden kanssa ymmärtäen niiden merkitys kuntalaisten hyvinvoinnille. 

Mielen hyvinvointia vahvistavassa kunnassa mielenterveys nähdään sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden edellytyksenä. Kuntalaisia tuetaan mielenterveytensä vahvistamiseen ja painopiste siirtyy korjaavista palveluista ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen. Kunnan tulee huolehtia tehtävästään, eli sellaisista toimintarakenteista ja –tavoista, joilla kaikkien kuntalaisten hyvinvointia tuetaan poikkihallinnollisesti, kaikilla tasoilla. 

Mielipide 10.5.2021, julkaistu Kymen Sanomissa

Musiikkiopiston toimintaedellytykset tulee turvata yhteistyöllä

 

Outi Palmu kirjoitti 8.5.21(KySa) Kotkan seudun musiikkiopiston pitkittyneestä evakkoretkestä. Musiikkiopiston toimitilat sijaitsevat Kotkassa pääkirjaston rakennuksessa, mutta toiminta on ollut sisäilmaongelmista johtuen jo kolmisen vuotta hajautettuna ympäri Kotkaa. Musiikkiopiston rehtori ja kannatusyhdistyksen puheenjohtaja lausuvat yhdessä huolensa musiikkiopiston tilanteesta. Korvaavien tilojen etsintä on työllistänyt kohtuuttomasti eikä ratkaisua tilaongelmaan ole vieläkään näköpiirissä.

Musiikkiopiston oppilaat ja opettajat ovat hajautetuista tilajärjestelyistä johtuen eläneet eräänlaisissa poikkeusolosuhteissa jo ennen koronaa. Pitkittynyt koronatilanne on etäopetuksineen tuonut uudet haasteensa musiikin opiskelulle. Etäjärjestelyin opiskelua on kyetty jatkamaan keskeytyksettä, ja näin toteutettu musiikillisten tietojen ja taitojen oppimisen tehtävää. Musiikin opiskelussa, kuten harrastuksissa yleensä on tietotaitojen oppimisen lisäksi läsnä muitakin tärkeitä elementtejä, kuten vuorovaikutusta, vertaisuutta ja yhteisöllisyyttä. Harrastuksissa muodostuu merkityksellisiä suhteita perheen ulkopuolisiin ihmisiin. Opettajilla on siis musiikin opetuksen ohella tärkeä kotkalaisten lasten ja nuorten hyvinvointia tukeva tehtävä. Heidän tulee vahvistaa uskoa tulevaisuuteen ja mahdollistaa, että oppimisen yhteydessä koetaan iloa ja merkityksellisyyttä. Miten opettajien ja koko yhteisön hyvinvointia tuetaan?

Koronakriisin jälkihoidossa on koko yhteiskunnan tasolla vahvistettava tulevaisuuden uskoa ja turvallisuuden sekä osallisuuden kokemuksia arjessa. Mitä Kotka voi tehdä? Kuulla musiikkiopiston hätähuudon ja toimijoiden välisenä yhteistyönä etsiä yhdessä musiikkiopiston kanssa aktiivisesti kestävää ratkaisua tilaongelmaan.

Musiikkiopisto tarvitsee arvoisensa tilat, joissa henkilökunnalla on mahdollisuus keskinäiseen tukeen, vaikutusmahdollisuuksia omaan työskentely-ympäristöönsä ja koko opiston yhteisöllisyyden vahvistamiseen. Kotkan tulee rohkeasti tukea ja vahvistaa kaupungissamme arvokasta kulttuuritehtävää toteuttavan opiston toimintaedellytyksiä.

Kotkan nuorisovaltuusto järjesti 22.4.2021 verkossa vaalipaneelin. Kirjasin paneelin kysymykset ylös ja vastasin nuorten esittämiin kysymyksiin.

1. Kerro itsestäsi ja lempiasiasi Kotkassa: Vastaukseni: Olen Miia Kurttila, ensimmäistä kertaa kuntavaaliehdokkaana. Lempiasiani Kotkassa on Kotkan ympäristö. Luonto- ja merenrantakohteet ovat saavutettavissa kaikkialla kaupungissamme.

2. Jos sinulle annettaisiin 5000 euroa omalla asuinalueellasi, mihin sijoittaisit rahat? Vastaukseni: Yhdessä asuinalueeni asukasyhdistyksen kanssa kartoittaisin tarpeita ja käyttäisin rahat yhdessä valittuun kohteeseen. Se voisi olla esimerkiksi yhteisöllisen, matalan kynnyksen toiminnan toteuttamista, kuten ohjattua liikkumista, luontoretkiä, pelailua ja yhdessäoloa asuinalueemme eri ikäisille asukkaille.

3. Kotkassa on julkaistu uusi ilmasto-ohjelma vuosille 2021-2030. Mitä ilmastotekoa sinä lähtisit priorisoimaan eniten Kotkassa? Vastaukseni: Kotitalouksilla on tärkeä merkitys ilmastopäästöjen vähentäjänä. Tukisin kuntalaisia ilmastotekojen tekemiseen arjessa: tietoa & kampanjoita arjen ilmastoteoista, kävelyn ja pyöräilyn tukemista, kotitalouksille työpajoja ja osallistavaa toimintaa ilmastoystävällisten valintojen tekemiseksi.

4. Nuorten harrastustoiminta on muuttunut vuosien saatossa. Liikunnan tuoman ilon merkitystä korostetaan enemmän. Kaikkia ei enää kiinnosta kilpailuun tähtäävä harrastaminen, vaan yhä useampi haluaa harrastaa urheilua omaehtoisesti. Miten Kotkan tulisi reagoida tähän muutokseen? Vastaukseni: Kotkan tulee kirjata liikkumisen tukeminen strategiseksi tavoitteekseen, seurata kaiken ikäisten liikkumista ja hyödyntää suunnitelmissa ja toimenpiteissä saatavilla olevaa tietoa. Kotkan tulee tehdä liikuntajärjestöjen kanssa tiiviisti yhteistyötä ja hyödyntää järjestöjen osaamista ja resursseja sekä tukea niiden toimintaedellytyksiä. Kotkan tulee hyödyntää kansallisia rahoituksia, tässä tapauksessa hakea valtakunnallisen harrastamisen mallin valtionavustusta.

5. On tärkeää huomioida harrastusmahdollisuuksien monipuolisuus. Kotkassa on vielä paljon tilaa luovan harrastamisen lisäämiselle. Miten Kotka voisi tukea luovaa harrastamista, etenkin tällaisena aikana? Vastaukseni: tukea vapaaehtoisten ja järjestöjen toimintamahdollisuuksia tiloin ja välinein, Auttaa eri toimijoita viestinnässä tarjoten omia viestintäkanaviaan toiminnasta tiedottamiseen.

6. Pride-liputus on herättänyt viime aikoina keskustelua. Jotkut kunnat eivät ole suostuneet liputtamaan Pride-kuukauden aikana. Liputuksen puolustajat ovat vedonneet ihmisoikeuksiin, vastustajat taas mielipiteenvapauteen. Pitäisikö Kotkassa liputtaa Pride-kuukautena? Vastaukseni: Kotkan tulee olla sitoutunut edistämään yhdenvertaisuutta ja ihmisoikeuksia. Vähemmistöryhmät jäävät monesti syrjään ja kaupunki voi liputuksella osoittaa, että kaikki ihmiset saavat olla näkyviä ja ovat tasa-arvoisia kaupungissamme.

7. Seksuaalirikokset ja ahdistelu ovat yhä ongelmana yhteiskunnassamme, eikä Kotka ole säästynyt tältä. Miten voitaisiin taata turvallinen Kotka kaikille, ja täten parantaa kuntalaisten hyvinvointia ja turvallisuuden tunnetta? Vastaukseni: Tekemällä pitkäjänteisesti työtä yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon suunnitelmalliseksi edistämiseksi alkaen vanhemmuuden tukemisesta, varhaiskasvatus- ja kouluympäristöstä ja jatkuen edelleen työpaikoille.

8. Kotka on yliedustettuna koulukiusaamistilastoissa. Miten tähän täytyisi puuttua, ja miten Kotka voisi vähentää kiusaamisena näkyvää nuorten pahoinvointia? Vastaukseni: Panostetaan vanhemmuuden tukeen ja tunne- ja vuorovaikutusosaamiseen varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja työpaikoilla. Vahvistetaan yhteisöllistä toimintakulttuuria. Yhteisöllisyyden vahvistuminen voi muuttaa kulttuuriamme hyvinvointia vahvistavaan suuntaan ja mm. ehkäistä ongelmien ylisukupolvisuutta sekä sitä, että kukaan ei jäisi syrjään tai joudu kiusatuksi. Akuuttitilanteet tulee hoitaa yhteistyössä osapuolten kanssa ja monialaista osaamista sekä käyttäen tutkittuja malleja/ohjelmia kiusaamisen ehkäisystä.

9. Korona-aika näkyy myös nuorten mielenterveydessä. Esimerkiksi etäopiskelu ja sosiaalisten kontaktien muutos ovat osavaikuttajia tähän. Kuitenkin apua on haastava saada, ja jonot esimerkiksi koulupsykologille ovat todella pitkät. Miten Kotka on valmis purkamaan nuorten mielenterveyskriisiä korona-ajan jälkeen? Vastaukseni: Opetushenkilöstön mielenterveysosaamista tulee lisätä ja oppimisympäristöihin lisätä varhaista tukea sekä erityisosaamista. Helsingin kaupunki teki juuri tähän liittyviä suuria satsauksia. Siellä perustason palveluihin ja jalkautuen mm. kouluihin lisätään lääketieteellistä ja terapeuttista osaamista. Tukea tulee tarjota koko perheelle. Kotkan tulee tehdä tiivistä ja aloitteellista yhteistyötä paitsi Kymsoten myös järjestösektorin kanssa. Kotkan tulee hyödyntää järjestösektorin osaamis- ja kehittämispotentiaali nuorten mielenterveyden tukemiseksi. Järjestöillä on tarjota tukea joustavasti ja siten, että nuori saa tukea myös arjen haasteisiin, esim koulunkäyntiin, kaverisuhteisiin tai yksinäisyyteen liittyen. Mielenterveysjärjestöillä on asiantuntemusta ja mahdollisuuksia tukea nuorta pitkäkestoisesti.

Mielipide 3.3.2021, julkaistu Kymen Sanomissa

Kannetaan yhdessä vastuuta siitä, että ikäihmisen kokemus elämän merkityksellisyydestä säilyy pitkittyneen pandemian yli 

Ikäihmisiin liittyvä julkinen keskustelu painottaa ikääntyneen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn sekä kotona asumisen ja itsenäisen suoriutumisen tärkeyttä. Lähtökohtana pidetään ikäihmisten tarpeiden ja voimavarojen tunnistamista. Koronakriisin aikana mieli on monella meistä aiempaa kuormittuneempi. Mielen hyvinvoinnin huomioiminen osana toimintakykyä ja hyvää elämänlaatua on yhä liian vähäistä.

Mtv3 ja Eläkeliitto teettivät helmi- maaliskuun vaihteessa kyselyn, johon vastasi 8 750 ikäihmistä eri puolilta Suomea. Kolmasosa vastaajista kertoi, että koronapandemiaan liittyvillä rajoituksilla ei ole ollut vaikutuksia heidän hyvinvointiinsa. Yli puolet vastasi rajoitusten heikentäneen henkistä hyvinvointia jonkin verran ja kahdeksan prosenttia, että merkittävästi. Lähes puolella yksinäisyys oli lisääntynyt paljon tai jonkin verran. Enemmistö kaipasi tapaamisia ystävien ja sukulaisten kanssa ja paluuta tavalliseen arkeen.

Nyt on aika huomioida ikääntyneiden mielen hyvinvointi ja tarpeet. Perheenjäseninä, naapureina, sukulaisina, vapaaehtoisina ja ystävinä meidän on oltava luovia ja pidettävä ikäihmiseen yhteyttä puhelimitse, etäyhteyksillä, korttitervehdyksin. Opastetaan liikunta-, kulttuuri -ja luontoelämyksien pariin vaikka digitaalisesti. Kannetaan yhdessä vastuuta siitä, että kokemus elämän merkityksellisyydestä säilyy.

Alueen toimijat ja kuntalaiset: paljon on tehty, mutta yhdistetään yhä voimia, ideoidaan ikääntyneiden kanssa yhdessä uusia terveysturvallisia ratkaisuja mielekkään arjen tueksi ja kokeillaan rohkeasti. Useimmille ikäihmisille korona ei ole ensimmäinen vakava sairaus, jonka he kohtaavat. Heillä on kokemus sota-ajasta tai sota-ajan jälkeisestä ajasta sairauksineen. Meillä nuoremman polven kotkalaisilla on mahdollisuus auttaa ikäihmisten mieliä kuormittumasta tästä pitkittyneestä kriisistä yli heidän kantokykynsä. Selviämme yhdessä!

Miia Kurttila kuntavaaliehdokas (sd) Kotka

 

 

Yhteiskunnan varojen käytöstä saadaan suurin taloudellinen hyöty panostamalla syrjäytymisvaarassa olevien lasten tukitoimiin

Mielipide 21.2.2021 (julkaistu Kymen Sanomat 28.2.2021)

Otsikon väitteen on todennut yhdysvaltalainen talouden nobelisti James Heckman. 

Kouluterveyskysely antaa monipuolista ja luotettavaa tietoa eri ikäisten lasten ja nuorten hyvinvoinnista, koulunkäynnistä ja osallisuudesta. Vuoden 2019 kyselyn tulokset osoittavat, että monilta osin kotkalaislapset voivat kodeissa ja kouluissa hyvin. Huolenaiheitakin on: vuonna 2019 vastanneista kotkalaisista yläkouluikäisistä reilusti alle puolet (39 %) koki olevansa tärkeä osa koulu- tai luokkayhteisöä. Kahden vuoden takaisessa kyselyssä osuus oli ollut selvästi korkeampi, 59 %. Samasta ikäryhmästä lähes 9 % vastasi 2019, ettei ole yhtään läheistä kaveria. Signaalit ja suunta ovat huolestuttavia. Yhteiskuntaamme jo vuoden kuormittanut koronatilanne on heikentänyt lasten kuulumisen ja hyvinvoinnin kokemusta entisestään.

Heikko kouluyhteisöön kuulumisen kokemus on liian yleistä lastemme keskuudessa. Se voi olla varhainen signaali, joka on tärkeää havaita. Ystävien puute ja ulkopuolelle jääminen lisäävät riskiä kiusaamiskokemukselle. Kiusaamiskokemus on riski myöhemmälle mielenterveyden häiriölle ja syrjään joutumiselle. Kiusaamisen ehkäisyssä on käytettävä tutkitusti vaikuttavia menetelmiä. Kiusaamisen vastaiset toimet tulevat kohdistua kaikkiin osapuoliin. Koko yhteisöä; koteja ja kouluja, lapsia ja aikuisia tulee tukea tunne- ja vuorovaikutustaitojen ja yhteisöllisyyden vahvistamisessa. Perheille tulee antaa heidän tarvitsemansa tuki. Kotkan tulee varmistaa, että näihin tukitoimiin on mahdollista panostaa.

Mielen hyvinvointi ehkäisee syrjäytymistä ja on vahvinta oikeudenmukaisissa, tasa-arvoisissa ja henkiseltä ja fyysiseltä väkivallalta suojatuissa yhteisöissä. Sellainen tulee olla meidän kaikkien yhteinen Kotka!

Miia Kurttila, kuntavaaliehdokas Kotka (sd)