Mielen hyvinvointi on minulle sydämen asia. Kunnalle se on sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden edellytys.

Hyvä mielenterveys rakentuu varhaislapsuudesta lähtien ja lapsuuden ja nuoruuden kasvuolosuhteet vaikuttavat merkittävästi mielenterveyteen. Siksi lasten ja nuorten hyvästä arjesta on huolehdittava aivan erityisesti. Lasten ja nuorten palveluiden eli varhaiskasvatuksen ja koulun on tuettava hyvää ja turvallista kasvua. Voidakseen toteuttaa tätä tärkeää tehtävää, lasten ja nuorten kanssa työskentelevät aikuiset tarvitsevat tietoa ja ymmärrystä mielenterveydestä voimavarana, mielenterveyden suoja- ja riskitekijöistä sekä keinoista, joilla voi vahvistaa mielenterveyttä. Näitä taitoja voi, ja tulee opettaa sekä aikuisille että lapsille.

 

 

 

”Minua eivät nämä mielenterveysasiat kosketa”?

 

Olin muutama vuosi sitten Kotkan kalamarkkinoilla. Pyrkimyksenäni oli keskustella markkinaväen kanssa mielen hyvinvoinnista. Eräs herrasmies käveli luokseni ja tiedusteli millä asialla olin. Kerroin, että olen kysymässä ihmisiltä kuulumisia ja keskustelemassa mielenterveydestä. Tuolloin mies perääntyi torjuvasti ja sanoi, että ”minua eivät nämä mielenterveysasiat kosketa”. Miehen kiirehtiessä pois emme ehtineet jatkaa ajatustenvaihtoa, mutta kohtaaminen jäi mieleeni.

Olisin halunnut ketoa tuolle miehelle markkinoilla, että: mielenterveys on ihmisen hyvinvoinnin perusta. Mielenterveys on käsitteenä myönteinen --eli mieli + terveys--,  mutta arkikielessämme ja käsityksissämme sitä lähestytään usein sairauden tai ongelmien kautta. Saatamme tällöin ajatella, että mielenterveys ei kosketa meitä. 

Mielenterveys rakentuu turvallisessa ja sujuvassa arjessa. Näistä arjen asioista päätetään kunnassa.

Mielenterveys ja mielenterveysvaikutusten arviointi osaksi päätöksentekoa

 

Kuntalaisten mielenterveyttä voidaan tukea vahvistamalla mielenterveyden voimavaratekijöitä sekä tunne- ja vuorovaikutustaitoja ja yhteisöllisyyttä perheissä, päivähoidossa, kouluissa, oppilashuollossa, työpaikoilla, vanhusten palveluissa ja harrastuksissa. 

Nämä ovat mielenterveyden edistämisen keinoja, joihin panostaminen tuottaa kunnalle taloudellista hyötyä.

Mielenterveysongelmista aiheutuu suomalaiselle yhteskunnalle 11 miljardin euron kustannukset vuodessa (OECD 2018).  Kustannukset syntyvät erityisesti työpoissaoloista, työkyvyttömyydestä ja työmarkkinoiden sekä sosiaali- ja tevreyspalvelujen kustannuksista.

Hyvän  mielenterveyden turvin  arjen toimintakyky ja työn tuottavuus vahvistuvat.

Kotkan tulee kirjata mielenterveystavoitteet strategiaan ja päätöksenteossa arvioida mielenterveysvaikutukset.

Lasten ja nuorten mielenterveyttä tukevat parhaiten turvalliset kasvuolosuhteet ja vastavuoroiset suhteet lähiaikuisiin.

 

Lapsen ja nuoren hyvinvointia tukevat parhaiten turvallinen kasvuympäristö, kaverisuhteet ja hyvät suhteet lähiaikuisiin.

Vanhemmuutta ja tasapainoista kasvua tuetaan siellä missä lapsia ja vanhempia kohdataan. Varhaiskasvatuksessa, kouluissa, nuorisotyössä ja vapaa-ajantoiminnassa tulee vahvistaa siellä toimivien aikuisten mielenterveysosaamista.

Lapsuuden pohja mielenterveydelle auttaa selviämään myöhempien vaiheiden  kuormittavissa elämäntilanteissa. Mielenterveyttä voidaan vahvistaa mielenterveystaitoja harjoittelemalla ja käyttämällä. Näitä taitoja ovat mm. tunne- ja vuorovaikutustaidot ja niitä voidaan opettaa ja harjoitella koulun ja oppilaitosten arjessa.

 

 

Aikuisten hyvinvointiin, jaksamiseen ja mielenterveystaitoihin tulee panostaa

Kotka voi työnantajana toimia esimerkillisesti edistäen henkilöstönsä hyvinvointia ja jaksamista. Mielenterveyttä edistävä johtaminen tukee hyvinvointia työpaikoilla ja parantaa työn tuottavuutta. Mielenterveyttä edistävä johtaminen on paitsi hyvää työn organisoimista ja turvallista työympäristöä, myös työntekijöiden oikeudenmukaista kohtelua ja arvostamista.

Työssäkäynti on aikuisen mielenterveyden tärkeä tukipilari antaen mahdollisuuksia itsensä toteuttamiseen, yhteisön jäsenyyteen, toimeentuloon ja arjen rytmiin.

Kotka voi tarjota yhteistyössä järjestöjen kanssa aikuisille  mahdollisuuksia saada tietoa ja koulutusta mielenterveystaitojen vahvistamiseksi.

 

Ikäihmisen mielen hyvinvointi

Ikääntyneille kuntalaiselle tulee olla tarjolla vertaistoimintaa ja -tukea mielenterveystaitojen ja osallisuuden vahvistamiseksi. Kotka voi tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa ja tarjota ikääntyneille ja heidän kanssaan toimiville tahoille mielenterveysosaamisen vahvistamista.